Cutting off

Tein jotain jännää. Jo jonkin aikaa ovat pitkät hiukset tuntuneet kuumottavilta, raskailta, sotkuisilta ja epäkäytännöllisiltä. Eilen yhden aikaan yöllä, sen sijaan että olisin mennyt nukkumaan, tartuinkin saksiin, pistin hiukset ponnarille ja napsaisin. Viuh. Sinne meni.

Toki leikkasin tukkaa vähän siistimminkin tuon jälkeen, tunti siinä suunnilleen meni (ja voin kertoa että oman hiuspehkon trimmaaminen takaa on kahdenkin peilin avustuksella melko haasteellinen tehtävä). Ennen koko operaatiota piti tosin soittaa miehelle, joka on tällä hetkellä vanhemmillaan käymässä Pohjanmaallaa ja kysyä että katseleeko se mua vielä lyhyillä hiuksillakin (jos vastaus olisi ollut jotain muuta kuin odotin ja mitä sieltä tulikin, eli kyllä, olisi parisuhde päätynyt pienen harkinnan alle :))






Hihii, minulla ei ole ollut näin lyhyitä hiuksia sitten 90-luvun ja yläasteen. Ihana tunne muutenkin, jotenkin raikas ja kevyt, kun ei olekaan omaa pitkää hiirenhäntää tai pidennyksiä. Pidennykset minulla ehti ollakin 1.5 vuotta (toki laitettiin useamman kerran uudestaan), joten olikin jo aikakin tehdä jotain! Ja hyvä puoli tässä on tietty myös se, että ainahan hiukset kasvaa takaisin, ja jos ei, ne jatkot on helppo lätkäistä päähän. Jos alkaakin kaduttaa.

Koko ajan tekee mieli hipelöidä niskaa kun siellä ei olekaan enää paljoa mitään. Kaikki tavalliset kampauksetkin, kuten ponnari ja ranskanletti tuntuvat uusilta ja eksoottisilta. Ja herranjumala hiukset näyttää paksuilta, kun niistä lähtee 15 senttiä pituutta roskiin! Myös tupeeraus saa ihan uudet ulottuvuudet tämän kanssa.

En tosin oikein tiedä vielä miten tätä kuuluisi laittaa, siksi täytyykin nyt alkuun kokeilla eri juttuja. Pitäisiköhän hankkia suoristusrautakin, varmaan.






Tässä vielä eräs päivänasu eiliseltä kun oli vielä hiuksetkin. Enää ei saa nutturaa, pikkuisen ponnarin kyllä.

Tuo neuletakki on eräs ihanimmista mahdollisista asioista, superpehmeä ja ohut sekä muuntelukykyinen. Sen helmat voi vaikka kääriä päälleen jos tekee mieli käpertyä jonnekin. Ostin sen Helsingissä Ginasta kun olin unohtanut takkini kaverin luo ja tuli kylmä. Ei se ihan täysin heräteostokseksi tuomittava kuitenkaan ollut, olen useamman kuukauden etsinyt mustaa, pitkää ja valuvaa neuletakkia.

Olen ihan ekstaattisessa tilassa uusien hiusteni kanssa, ja sen lisäksi ilostuttaa huominen PMMP:n Tammerfestin keikka, poikakaverin järkkäilemä Noste-lava ja lauantaiset kaverin polttarit (joka ei toivottavasti lue blogiani, ainakaan ei ikinä ole tullut puheeksi). Hih, en ole ikinä ollut polttareissa! Häissäkään en ole kovin usein ollut, kerran aikuisena ja joskus ihan pienenä perhetuttujen häissä, josta ainoaksi mielikuvaksi on jäänyt se että oli kauhean kivaa änkeä morsiamen jättimäisen hameen alle kaikenaikaa. Siksi onkin kivaa että tälle kesälle on tiedossa kahdet kaverihäät! Ja ei hätää, lupaan olla toistamatta tuota episodia enää.

Cheers of Helsinki

Meidän miniloma Helsinkiin viime tiistaista perjantaihin sujui vallan mainiosti (lukuunottamatta viimeistä iltaa, erästä väkivaltaista sekopäätä ja poliisien soittamista paikalle). Aina kun pääkaupunkiseudulla päin on tullut käytyä, sitä yleensä on notkunut kavereiden/sukulaisten nurkissa, käynyt ehkä syömässä tai lasillisella jossain, aika usein jopa tsekkailemassa uusimmat näyttelyt. Tällä kertaa vain käveltiin kaupungilla, ihailtiin upeita taloja ja pysähdyttiin söpöjen pikkuputiikkien ja kahviloiden kohdalla. Kunnon turistireissu silloin tällöin tekee hyvää.



Päivänasu nro 1:
Mekko: Gina Tricot, tästä näkee paremmin
Jättihuivi pitsillä: Gina Tricot
Sandaalit: Nelly.com
Aurinkolasit: H&M Divided
Laukku: kirppis/H&M






Ihan ensimmäinen yö tosin oltiin Espoossa miehen kummitytön perheen luona mahtavassa helteessä. En ole koskaan ollut erityisen lapsirakas, mutta nuo kolme alle kuusivuotiasta on kyllä sydämensulattavia tapauksia. Ehkä se johtuu siitäkin että heidän kasvuaan on saanut katsella kahden nuorimman syntymästä asti, ja sitä kautta he eivät ole vain joitakin lapsia, vaan tuttuja, ihan oikeita persoonia. Ja törkeän suloisia sellaisia. Nyt alkaa ehkä ymmärtää miksi kaikkien mielestä se oma lapsi on ihan yliluonnollisen upea ja poikkeuksellinen tapaus, ei sellainen kuin muut lapset. Se johtuu vain siitä että sen lapsen tuntee parhaiten.



Kummilahjaksi tytölle vietiin kukkamekko (miehen valitsema!).






Päivänasu nro 2:
Body & farkkuhame: GT
Rusettipinni: H&M



Illaksi päälle tuli vielä Ginan söpöt pilkkusukkahousut, jotka tuo sopivasti synkkyyttä purkkasävyisen hameen vastapainoksi.




Keskiviikkona ohjelmassa oli keikkailua On the Rocksissa ja sitä ennen treffailua yhtä suosikkiblogeistani kirjoittavan Salkan kanssa. Istuskeltiin puistossa ja kierreltiin ikkushoppailemassa, Salka myös vinkkaili kivoja vintage- ja secondhand-paikkoja joissa kannattaisi seuraavana päivänä käydä, mutta tietenkin ehdin seuraavaan päivään mennessä unohtaa niistä suurimman osan.

Olen kyllä myöskin ihan positiivisesti yllättynyt siitä että tällaisen höpsön nettiharrastuksen kautta voi tutustua ihmisiin ihan livenäkin. Tällaiset erittäin pienimuotoiset miittailut myöskin toimii ehkäpä paremmin kuin 30 ihmisen kokoontumiset (vaikka hauskaa sekin oli), kun pystyy paremmin juttelemaan ja tutustumaan.


Lokkeja tulvi jokapaikassa ihan sietämättömyyksiin saakka, mutta tämä sentään osasi käyttäytyä ja tyytyä vain tarkkailemaan. Tai ehkä se oli vakooja niitä muita varten, tiedotti niitä meidän viinirypäleistä.





Alunperin minun ja poikaystävän piti raahautua bändin kitaristi/kosketinsoittajalle Malmiin yöksi, mutta koska bändin kuvaaja tarjosikin meille majapaikkaa Töölöstä, löysimme itsemme lopulta sieltä. Ei tarvinnut ehtiä busseihin miljoonan kapsäkkimme kanssa, ja ilta venyikin niin että kävelymatkalla "kotiin" saatiin ihailla auringonnousua. Kesäöissä parasta on valoisuus.


Majapaikassa oli maailman suloisin ja erittäin ADHD pörrökasa Sereni. Tahtoo kanssa tuollaisen lammasta muistuttavan söpöliinin.






Päivänasu nro 3:
Laukku: Äidin vanha 60-70-luvulta
Mekko: kirppis, alkuperä tuntematon
Vyö: Lindex


Play it again Sam oli odotetusti täynnä kaikkea ihan liian ihanaa (ja liian kallista tälle budjetille). Ja Kruununhaka itsessäänkin oli ihana, kysyttiin sielläpäin tarkempia ohjeita tuohon liikkeeseen joltakin vastaantulevalta mieheltä, joka sattui asumaan samalla kadulla kuin PIAS ja joka sitten piti meille pienimuotoisen esitelmän Kruununhaan historiasta. Kyllä, turisteja ollaan.





Se meidän viimeinen ilta Helsingissä kaveripariskunnan kanssa tosiaan päättyi vähän ikävästi, mutta onneksi pahemmitta vammoitta selvittiin. Enempää tuosta ei viitsi sanoa kun siitä tulee poliisitutkinta ja en tiedä kuinka salaista semmoinen on, tuskin kovin :) Ainakin helsinkiläisille huojennukseksi että poliisit vei tuon hullun mukanaan ja toivon mukaan jonkinlainen tuomio tulee, kuulemma oli vanha tuttu. Täytyy vain sanoa että onneksi tyypillä ei ollut puukkoa tai vastaavaa mukana, muuten olisi voinut käydä huonosti.

Toisaalta on myös kamala huomata millainen oma reaktio tuollaisessa mahdollisessa vaaratilanteessa on, siinä vaiheessa kun luulin poikaystävälle käyvän huonosti, aloin vain itkeä. Se kyllä hävettää ja pelottaa ettei itse pystynyt tekemään mitään. Poikäystävä taas on sellainen että jaksaa uskoa ihmisten hyvyyteen ja siihen että puhumalla ja rauhoittelemalla asioista selviää, minkä takia hänelle meinasikin käydä huonosti. Ja jos keskustelu menee tähän tyyliin niin mitä voi toisen puolen ymmärryksestä päätellä: "Jos nyt rauhotut niin annetaan olla eikä kutsuta poliisia paikalle tällä kertaa.." "Sano vielä kerran poliisi niin mä tapan sut!" Hmm.

No, onneksi kuitenkin selvittiin pääosin säikähdyksellä :) En vain tajua missä noita piripäitä sikiää.

Tyttöilyä

Viime viikko oli sellaista vilinää ja vilskettä, etten vieläkään jaksa kunnolla postailla. Aivot on kesälomalla. Olo on muutenkin kesälomalla, ei vaan pysty istumaan koneen ääressä pitkiä aikoja. Ajan kuluksi käy kumminkin Rhialta pölläisty tyttöily-kysely päivänasu-kuvilla höystettynä. Vaikka olisihan minulla Rhialta vielä ihan oikea haastekin tekemättä, mutta kyllä sen ehtii :)

Vaikka toisaalta tällainen sterotyypittely pistää silmään ja ärsyttämään, kun perusoletuksena on että 1. tytöt on turhamaisia ja että 2. se on negatiivinen piirre kun siitä pitäisi normaalisti olla huono omatunto. Nojoo...menköön silti. Mutta yritän edelleen opetella ottamaan tyttömäiset piirteeni positiivisina juttuina.

"Tämä kysely on tarkoitettu tytöille. Nyt saamme hyvällä omallatunnolla tuoda esille kaikki turhamaisimmat piirteemme ja jakaa vielä ne keskenämme."

1. Kuinka kauan tarvitset aamulla aikaa laittautumiseen?
Se riippuu ihan päivästä ja mihin on menossa, mutta yleensä alle kymmenisen minuuttia arkisin, spesiaalijutuissa tai ihan vain kun huvittaa, reilustikin enemmän. Meikkaaminen on välillä kamalan kivaa.



2. Tyttömäisin tapasi?

Hmm, varmaankin tämä pienimuotoinen vaate-obsessio. Ja nolo addiktio Huippumalli-ohjelmiin.

3. Lempihajuvesi?
En käytä hajuvesiä. Mutta tykkään kaverin luona aina haistella sen Chanelin Chancea, se jaksaa pitkänkin ajan päästä viehättää. Mulla on aika huono hajuaisti joten en jaksa panostaa ja toisaalta monesti hajuvedet alkaa vähän ajan päästä tehdä huonovointiseksi. Paitsi tuo Chance :)

4. Monetko kengät omistat?
Alle kahdetkymmenet (luulin että niitä olisi paljon vähemmän!)

5. Käytkö kirpputoreilla?
Jep, rakastan kirppiksiä vaikkei sieltä ostaisi mitään, se tunnelma ja vanhat tavarat on ihania.




6. Ajatko isin ostamalla autolla?
En aja ollenkaan, ja vaikka ajaisinkin niin tuskin isi ostaisi mulle autoa, snif. Olen kyllä joskus ajanut isin autolla, ja kerran jopa peräkärryn kanssa Lahteen! siinä olikin sitten lyhyeksi jääneen autoilu-urani huipentuma.

7. Nauhoitatko Salatut Elämät?
En, seurasin sitä kyllä joskus silloin kun se alkoi viime vuosikymmenellä. Joskus katsellaan viikonloppuisin uusintoja camp-hengessä, onhan se aika hauska!

8. Päivittäiset kauneusrutiinisi?
Ne ihan perusjutut, mitkä varmaan kaikilla.

9. Kuinka usein ostat uusia vaatteita?
Oikeastaan liian usein, olen yrittänyt rajoittaa että korkeintaan pari kertaa kuussa. Mutta ei onnistu, damn you kirppikset ja alennukset!

10. Hesari, Seiska vai Cosmopolitan?
En kyllä lue mitään noista, Nyt-liitteitä joskus koulussa. Cosmoa tilasin joskus kaaauan sitten, mutta se koko lehti on samaa joka kerta, eikä Seiskaakaan kyllä usein käsistä löydy, joskus silloin kun odottelee pizzaa tai kiinalaista mukaan.



11. Onko seinälläsi yhtään miespuolisen henkilön kuvaa?
Avomiehen bändi kokonaisuudessaan, ja hyllyiltä löytyy avomies, sen veli ja isä ja oma isukki. Eli yhteensä 8. Niin ja jääkaapin ovessa on joku random-ukko Tunisiasta jonka kanssa poikkis kävi vetämässä keikkaa uudenvuoden bileissä.

12. Millainen on vaatekaappisi?
Katastrofi. Sotkuinen. Yleensä lattialla.

13. Entä karkkihyllysi?
Mustat karkit on suosikkejani, syön tosi harvoin mitään hedelmäjuttuja. Mitä väkevämpi sen parempi.

14. Panostatko sisustukseen?
No riippuu mihin vertaa. Mutta siis tykkään kyllä sisustaa, sanotaan näin :)

15. Oletko porukassa yksi pojista vai kikattava huomionhakuinen tyttö?
Varmaan molempia, nauruni on tosin aika epätyttömäinen.




16. Alusvaatemakusi?
Kohtuullisen ankea, perusmustia ja valkoisia ilman mitään hepeneitä. Ja noloja omppu-, pallo-, rusetti- ynnämuulapsellinen-printtisiä pikkuhousuja. Not very hot.

17. Onko mätsäys tärkeää?
Jonkun verran, kai, mutten tykkää supermätsätyistä jutuista. Olen kyllä itse aika huono yhdistelemään.

18. Lukeeko Facebook -tiedoissasi harrastuksena shoppailu?
Ei siellä lue mitään harrastuksia.


Nämä kyllä olisi ihan kiva harrastuskohde, että ei sillä.

19. Entä lempiohjelmana Sinkkuelämää?
Ei lue niitäkään, mutta Sinkkuelämää on kyllä ihan hyvä (tosin vihaan Carrieta jostain syystä, ne muut on paljon mielenkiintoisempia). Tykkään katsoa niitä vanhoja jaksoja, joita nyt tulee muistaakseni TV viideltä iltaisin, jotenkin sarja vaikuttaa siinä vielä ihan erilaiselta!

20. Millainen on ystäväpiirisi?
Hajautunut, kaikki ei ole kavereita keskenään joten ei ole sellaista selkeää yhtä jengiä. Ystävät on kaikki kuitenkin ihania! Yleensä :)


21. Vietättekö tyttöjen iltoja?
Juu, tiettyjen tyyppien kanssa.

22. Mikä biisi soi tällä hetkellä?
Ei mikään.


Ihanalta Salkalta saadut söpöt kengät.

23. Otatko aurinkoa, käytkö solariumissa, tyydytkö itseruskettaviin vai menetkö valkoisena kesät talvet?
Aika valkoisia tässä ollaan, on mulla kyllä sellainen Doven kevyesti päivittävä voidekin, mutten ole nyt käyttänyt. Rusketun kyllä ihan pikkuisen pakostikin kesän aikana, ja välillä on kivaa loikoilla rannalla, mutta koitan välttää itseni kärtsäämistä, palamista ja ihosyöpää suojaamalla ihoa huiveilla ja vaatteilla. Tykkään kyllä siitä että aurinko teettää pisamia naamaani!

24. Penkkiurheilu on asia mitä et yksinkertaisesti pysty käsittämään?
No jaa, katselin mä joskus pienenä innokkaasti jääkiekkoa. Ja pakosta olen joutunut tutustumaan jalkapallon ihmeelliseen maailmaan (onneksi MM-kisat on vain kerran neljässä vuodessa!) Olen kyllä aika huono tyttöystävä kun en ole vielä kertaakaan käynyt katsomassa poikaystävän joukkueen pelejä...

25. Unelmasi olisi työskennellä vaate- tai kenkäkaupassa, sisustussuunnittelijana, muotisuunnittelijana, lentoemäntänä tai pr-hommissa?
No muotisuunnittelu olisi noista lähimpänä, mutta enemmänkin oman yrityksen pyörittelemisen ja ompelun merkeissä.




26. Hiustuote, jota ilman et pystyisi elämään?
Hoitoaine, hiukset on hirveä huonokuntoinen hamppukasa ilman sitä. En oikeastaan käytä mitään tiettyjä merkkejä.

27. Käytätkö samoja vaatteita arkena ja viihteelle lähtiessä?
Kyllä oikeastaan, mutta se tarkoittaa lähinnä sitä että ylipukeudun arkena :)

28. Tykkäätkö timanttikorvaisista näteistä pojista, epäsiisteistä rokkareista vai maailmaa mielenosoituksilla parantavista hipeistä?
Epäsiisteistä rokkareista :P Ja ihan vähän hippiyttäkin saa olla.

29. Kuinka paljon omistat vaatteita?
Liikaa vaatekaapin kokoon nähden, ja liikaa sellaisia joita en käytä. Haluaisin selkeämmän ja yhtenäisemmän vaateosaston.

30. Käytkö manikyyrissä/pedikyyrissä?
En, enkä käytä kynsilakkoja. Pureskelen myös sekä kynsiäni että kynsinauhojani, joten sormenpääni on kohtuullisen järkyttävän näköiset. Luulen että jos joskus menisin manikyyriin, se tekijä pyörtyisi nähdessään kynteni.

31. Käytätkö koruja?
Kyllä, mutta vähemmän kuin ennen, jolloin käytin niitä siis älyttömästi. Suosin aika lailla rihkamaa :)

32. Onko suklaa apu ongelmaan kuin ongelmaan?
Ei, mutta on se hyvää! ongelmaa voi ihan yhtä hyvin pohtia suklaa suussakin.

33. Jutteletko parhaalle ystävällesi päivittäin?
Ei mulla ole varsinaista parasta ystävää, vaan eri tavoilla läheisiä ystäviä joita en osaa laittaa mihinkään arvojärjestykseen.


34. Teetkö heräteostoksia?
Suurimman osan ajasta, erittäin harvoin ostan mitään suunnitelmalliseti.

35. Oletko koskaan ollut seksikutsuilla?
En, ei ole edes kutsuttu! tosin en tiedä menisinkö silloinkaan, eiköhän kaupoista saa kaiken mitä tarvitsee enkä muutenkaan ole seksikauppojen kantis:)




Päivän asu:
Röyhelötoppi: kirppis/H&M
sydänkoru: Glitter
kenkulit: saatu :)
farkkulegginsit: GT

Mökkeilyä

Aivan mahtavat kelit viime viikolla mökkeilyyn, olen siellä viimeksi käynyt kaksi vuotta sitten (viime kesänä ei yksinkertaisesti ehtinyt, kun puolet kesästä muutenkin oltiin ulkomailla) ja silloin kökötettiin sateessa terassilla, kun ei uloskaan viitsinyt mennä.























Samoista varastoista laukkuni kanssa löytyi äidin vanhoja Beatles-lehtiä, jotka fanaattisuudessaan olivat melkoisen viihdyttävää luettavaa. 70-luvun aitovanha radio, josta kuuluu ainoastaan Radio Suomi, tuo myöskin kivan vanhanaikaista maalaistunnelmaa mökille.











Kesä laiskottaa hiustenhoidon suhteen, kolme päivää sivilisaation ja juoksevan veden ulottumattomissa saavat melkoisen pehkon aikaan.





+Bonuskuvana pieni varoitus siitä, mitä tapahtuu kun jätät kissan minuutiksi vahtimatta huoneeseen, jossa on lettutaikina ja avonainen jauhopussi:



Onneksi itse taikina pelastui, mutta juomaämpäriin lentänyt jauho muuttui kyllä melkoiseksi liisteriksi, joka tahmasi lattian turhankin tehokkaasti. Note to self, ei kissoja ruoanlaiton lähelle.



Niinkuin näistä kuvista saattoi selvitäkin, ne "täydelliset farkkuni" olivatkin shortsit, väri vain muistutti niistä aiemmista pökistäni. Nämä on kuitenkin hyvä askel oikeiden farkkujen ostamiseen (en ole sellaista tehnyt sitten vuoden 2005), ehkä samanväriset pitkät housutkin joskus löytyvät kaapistani.

Hyvän asennon olen muuten ottanut, oikein korostaa mahamakkaroita ja ryhtikin on hieman quasimodomainen.

Nyt suunta kohti seuraavaa reissua ja Helsinkiä, jonne lähdemme perjantaihin asti keikkailemaan, sukuloimaan, tapaamaan kavereita ja toivon mukaan käväisemään pikavisiitillä Tallinnassa. Minulla on meinaan Tallinnan kokoinen aukko historiassani, en ole siellä koskaan käynyt (paitsi ihan pienenä, enkä muista siitä mitään joten sitä ei lasketa). Blogi menee matkustelutauolle siis viikonloppuun asti, ellei pidemmällekin! Nauttikaa kesäkeleistä!span>

Vanhoja tuulahduksia

Miten voi lomalla tuntua siltä että on kiire paikasta toiseen? Onneksi suurin osa näistä paikoista on ihan positiivisia juttuja, ei kai kiireeseen muuten lomaansa tuhlaisi. Tai lomaa ja lomaa, olenhan kokoajan periaatteessa töissä, mutta vain osa-aikaisena, joten se tuntuu ihan lomalta. Ehtii hyvin reissailla ympäriinsä, ainakin Suomen puolella.

Ihanan aurinkoisen mökkiputken katkaisi viikonloppu, kun piti raahautua takaisin Tampereelle sinne työpaikalle, ja ottamaan vastaan yövieraita. Meillä on viikonlopun kylässä avokin vanha koulukaveri Oulusta, mikä on ihan piristävää vaihtelua -saisi olla yökyläilijöitä useamminkin. En tiedä miksi se musta on niin kivaa, ehkä siksi että niitä on niin harvoin kun useimmat kaverit ja sukulaiset (tai siis omat sellaiset) asuu ihan lähimaastossa. Avokki taas on pohjoisesta kotoisin ja Oulussa käynyt lukiot ynnä muut.

Mökillä ollessa tuli tongittua äidin vanhoja varastoja - mökkimme sijaitsee äidin entisessä kotikylässä, jonka koosta kertoo ehkä jotain se, että tie jolla äidin perhe tuolloin (ja osittain vieläkin) asui on nimetty heidän sukunimensä mukaan, eikä kyse siis ole mistään paikallisista julkkiksista. Heidän vanhassa kotitalossaan on vieläkin varastoissa
paljon vanhaa tavaraa, jotka itse ainakin koen maksimaalisen kiinnostaviksi. Tällä kertaa sain jotain omaksenikin! (ne viime postauksessa mainitut täydelliset farkut olivat myös noista varastoista.)



Hihkuin äidin suureksi hämmästykseksi riemusta kun löysin erään kaapin perältä tämän pikkulaukun, juuri tämän mallista, kokoista ja väristä laukkua olen etsiskellyt tuloksetta. Laukun arvoa lisää se että se on matkannut äidin mukana 70-luvun läpi hänen asuessaan Saksassa. Nyt se sitten saa matkata minun kanssani :) Laukku on muuten yllättävänkin hyvässä kunnossa, mutta vuoren ajattelin uusia, se oli aika likaisen näköinen (ja poikaystävä oli varma että saan myyräkuumeen ja hometartunnan siitä ja muusta raahamastani roinasta).



Sain myös äidin tädin vanhan meikki/muusälä-pussukan, joka kuosiltaan kyllä tuo itselleni mieleen paljon nykyaikaisemmat tuulahdukset kuin 50-luvun.


Pussukan sisältä löytyi jotakin hienoa ja suloista, vanha paperinen neulapakkaus, jossa vielä oli neulojakin! ehkä pistän tämän koristeeksi jonnekin, jos joskus avaan oman liikkeen tai ateljeen.

Kotiutin myös kaksi syystakkia, jotka on tällä hetkellä äidillä pestävinä (ei ilmeisesti luottanut minun pesutaitoihini). En uskaltanut niitä vielä kokeilla kun tuntuivat melko tunkkaisilta, joten saa nähdä miten istuu.

Nyt, mökkireissun, viikon huonosti nukuttujen öiden ja työpäivän jälkeen oloni on vähän samaa kaliiberia kuin kissalla:



Se on nukkunut lähes koko kotonaolo-aikamme, raukka väsyi viettäessään maalaiskissan villiä ja vaarallista elämää pari päivää.

Nostalgiaa ja farkkua

Tällä hetkellä olen oikeasti jo matkalla kohti meidän mökkiä avomiehen ja äitini kanssa, mutta päätin kokeilla ajastettua postausta. Saa nähdä miten toimii vai toimiiko ollenkaan :) Tiedossa on kuitenkin perjantaihin saakka tietokone- ja muu-sähköinen-sivistys-vapaata aikaa, sillä mökillämme ei ole muuta sähköä kuin aurinkosähkö, josta riittää watteja ainoastaan pikkuruiseen jääkaappiin ja muutamaan lamppuun. Ainakin on ekologinen mökki! juoksevaa vettäkin siellä on vain viereisessä koskessa sekä naapurin kaivossa (eh eh, maailman paskin vitsi, tiedän.)







Kuinka valkoiset ihmisen jalat voi oikeasti olla? Onkohan mulla joku tauti?

Eilisen (eli tämän päivän!) asu näytti kuitenkin tältä. Vyö lähti tosin pois ja vaihtui joskus vuosia sitten omatekemään helmikoruun, jota olen viimevuosina käyttänyt tosi vähän. Ennen tuo tai sen punainen kaksoissisko olivat melkein aina kaulassa.







Hiuksissa oli hameen kukkien sävyisiä kukkapinnejä pitämässä nutturaa aloillaan. Ei se kovin aloillaan silti näy pysyneen :)


Tänään käväisin pikaisesti alennusmyynneistä, mutta ruuhka jälleen kerran aiheutti hyperventiloivaa ahdistusta, eikä tehnyt mieli ostaa mitään, mikä on ihan hyvä. Jotain kuitenkin tarttui kassan kautta kassiin, se on minulle epätyypillistä, farkkuista ja muistuttaa väriltään elävästi ainoata täydellistä farkkuparia jonka olen joskus omistanut!



Nuo kyseiset farkut minulla oli 14-vuotiaana ja ne olivat äidin vanhat, 60- tai 70-luvulta peräisin. Rakastin niitä! ne oli ihanan ohueksi ja mukavaksi kuluneet, täydellisen väriset, tuolloiseen makuuni sopivan matalavyötäröiset ja levenevälahkeiset. Vuosikausien ohueksi kuluttaminen tosin lopulta aiheutti sen, että farkut repesivät auttamattomasti monestakin paikasta, eivätkä ne sen puoleen enää minulle mahtuisikaan, vaikka vielä jossakin olisivatkin olemassa. Harmi etten säilyttänyt niitä ihan nostalgiasyistä vaikka käyttökelvottomiksi muuttuivatkin. Eikä niistä ole edes kuvia! Tämän ostoksen kautta voin leikkiä palaavani taas tuohon aikaan ja täydellisten pöksyjeni pariin.

Hellemekko

Miten on oikeasti mahdollista että säät heittelee niin rajusti suunnasta toiseen kaiken aikaa? ensin ollaan lokakuun keleissä ja muutaman päivän päästä onkin taas jo paras hellekesä ikinä. Suorastaan skitsofreenistä. Mutta nyt ollaan siinä hellevaiheessa taas joten en valita :)

Eilen oli kiva juoda aamukahvia ja lukea Soundia pihalla terassipöydän ääressä, ihan luksusta vaikka asutaan ihan keskustassa. Tuosta terassikalusteiden vanhasta, harmaaksi kuivuneesta puusta tulee ihan lapsuuden kesät, mummola ja auringon otto laiturilla mieleen.

Tunnelmaa tosin latisti vähän se, kun takaisin aamukahvilta tullessa kello oli salakavalasti vierähtänyt näyttämään puoli neljää. Mihin se aika oikein menee? Voi kun kesät tuntuisi vieläkin ikuisuuden kestäviltä niinkuin lapsena, kun 3 kuukautta suhteutettuna omaan ikään oli vielä paljon.










Eilisen päivän asu:
Mekko: Vila (Nelly.com)
vyö: isän vanha
koru: käsityöliike Porvoossa
kengät: Portugali
Neule: H&M

Nuo kengät ei oikastaan asuun varsinaisesti kuulu, ne oli vain ensimmäiset jotka hyllystä tarttui pihalle mennessä käteen. Sukkahousut ja neulekin oli ihan liioittelua, siellä oli kuuma! kesä!

Ajatuksena oli lyhentää tuota Nellyltä tullutta mekkoa aavistuksen verran, mutta jossain hetkellisessä sokeudessani mittaa lähti ihan liikaa. Mekossa oli jujuna kaksinkertainen helma, josta alempi ei näy enää yhtään (mutta jotain muuta taas meinaa helman alta koko ajan vilkkua). Täytyy siis ommella lyhentämäni palanen takaisin paikalleen. Hyvin käytetty sekin lyhennykseen mennyt aika siis :)





Toinen päivänasu parin viikon takaa, on vain jäänyt julkaisematta kaiken muun tieltä. Niitä julkaisemattomia löytyy muuten aika paljon, ei ole vain aikaa/mielenkiintoa ollut bloggaukselle ja se on sitten jäänyt, kun niitä asuja aina tulee lisää -yllättävää sinänsä kun joka päivä on pakko pukeutua. Muutenkin alkaa kone olla ihan täysi niitä tätä päällä tänään-kuvia kun en ikinä jaksa niitä poistaa.

No, mekko on Henkalta ja vetskarikukat itse tehtyjä - ne näytti mielestäni jotenkin hauskalta mekon pyöryläkoristuksen rinnalla.

Ihania kesäpäiviä teillekin!