On ihan pakko heti alkuun laittaa suosituksia kehiin, nimittäin uusi rakkauteni musiikin saralta. Tai no, oikeastaan rakkaus ei ole niin uusi, mutta perjantaina uudelleen löydetty. Mietittiin miehen kanssa jotain "illanistuskelukahdestaan"-musaa ja jostain tuli vastaan artisti nimeltä Moto Boy. Biisien lähtiessä soimaan ihmettelin miksen oikeasti ollut muistanut koko bändin olemassa oloa aikoihin (no, ainakaan kolmeen kuukauteen, alunperin silloin tähän kai törmäsin kun herra oli lämppäämässä the Arkia), sehän oli huippu. Mieheni tähän tosin kommentoi että kulta, koska sulla on koppakuoriaisen muistikapasiteetti. Myönnän, minulla on tapana joskus ehkä unohdella asioita. Varsinkin jos puhutaan jonkin käyttämäni esineen edellisestä sijainnista, olen tolkuton hukkaamaan kamojani. Avaimet on mystisesti aina kadoksissa kun jonnekin pitäisi lähteä, samoin hiuspinnit ja ponnarit hukkuvat lähes saman tien kun otan ne esiin pakkauksesta. Hanskoja menee ainakin kolmet talvessa, siksi suosinkin niissä halpahalli-linjaa.
No jokatapauksessa, Moto Boyn (oikealta nimeltään Oskar Humlebo) ääni on yksinkertaisesti upea ja ihmeen kiehtova, biisit koukuttavia, ja musiikki pelkistettyä, tyyliä mies ja kitara. En ole mikään musiikkikriitikko enkä sellaista halua leikkiäkään, joten lopetan arvioinnin sinänsä tähän. Hehkutuksen kuitenkin tämä ansaitsee. Jos pidät Queenista ja The Arkista, pidät takuuvarmasti tästä!
(Otsikkoni siis revitty Motoboyn biisistä.) (Ja pahoittelen kun parempaa kuvaa en mistään löytänyt.)
http://www.myspace.com/motoboymusic -Tuossa miehen myspace-sivusto jossa biisejäkin pääsee kuuntelemaan. Ja siis oikeasti, en tajua tätä linkitys hommaa. Täytynee kysyä mieheltä apua tähän. Mutta copypasteakaa sen aikaa:)
Viikonloppu muuten meni makoisasti, perjantai kotona miehen kanssa herkutellessa (aamupalaksi vohveleita ja kermavaahtoa, illalla racletointia) ja Lord of The Rings-peliä tietsikalla pelatessa. En
IKINÄ ole harrastanut mitään tietokone-pelejä, pleikkari-kokemuksetkin rajoittuu lähinnä Singstariin, joten olen ollut aika yllättynyt kun tuo on ollut oikeasti hauskaa! Olen siis tästä kokemuksen puutteesta johtuen myös erittäin huono pelaamaan koneella. Pelitaktiikkani on lähinnä jokaikisen napin rämpyttämistä niin että toivottu lopputulos on sattumanvaraista, yhdistettynä pelin tahtiin paikallaan liikkumiseen (ilmeisesi kuvittelen näkeväni ruudun ulkopuolelle jos kääntelen päätäni kovasti) ja paniikinomaisiin "kuole"-huutoihin. Mies sanoikin että pelaamisessa kanssani hauskinta on seurata reaktioitani. Höh.
Vastapainoksi kotona nysväilylle lauantaina oli kaverin synttäribileet, jotka jatkuivat hieman turhankin railakkaasti jatkoille asti. Ne onneksi oli meillä, sillä nukahdin samantien kun kotiin pääsin ja mies sai kantaa minut sänkyyn. Näin juomakäyttäydytään sivistyneesti.
Lauantaina päivällä olin aavistuksen merimies-tunnelmassa.
Ja illalla vaihdoin topin päälle ja punaista huulipunaa (yritän opetella vihdoin käyttämään, en ole ikinä ennen edes omistanut tuota meikkituotetta).
Toppi on Hennesiltä, koru itse tehty ja harmaat sukkikset Seppälästä. Hame on sama kuin äskeisissä + edellisessä postauksessa. Patellavyö on UFFista myöskin (omistan ihan liikaa patellavöitä).
Ja olen näköjään ihastunut noihin sänkyposeerauksiin tällä kertaa.
Nyt koitan mennä nukkumaan, jospa vaikka saisinkin unta. Unirytmini on kääntynyt ihan pyllylleen.
4 kommenttia:
Moto Boy on tuttu tapaus. Tykkään vanhasta Bowiesta niin Moto Boykin kolahtaa... :)Silloin Pakkiksen keikallahan marraskuussa Oskar soitti lämppärinä, mutta tuurasi myös Jepsonia the Arkissa.
lizajane: En ole Bowieen tutustunut kuin ihan pinnallisesti, vaikka tuoltahan sitä meidän koneelta löytyisi, täytynee ottaa parempaan kuunteluun:) Ilmaisin itseäni varmaan huonosti, en siis keikalla ollut itse vaan kaverit sen jälkeen soitti ja hehkutti kovasti. Olisi kyllä ollut hauska olla!
Luin jostakin, että Moto Boy olisi paljon isompi nimi Ruotsin ulkopuolella, mikä sinänsä on hassua heppulin kotimaan ollessa Sverige. :D
Oon muuten ihan samanlainen, en tajua mihin hiuslenksut ja pinnit katoaa aina sen pakkauksen avaamisen jälkeen!?! Samoin en ikinä muista tavaroideni edellistä olinpaikkaa, vaan turvaudun poikaystäväni etsintäkykyihin. Tosin olen kyllä erittäin laiska ja huono etsimään tavaroitani, ehkä siksi en löydäkkään niitä itse. :)
Söpö blogi muuten sulla...
fluxor: Sitä en ole kuullut, mutta tutuntuttu joka asuu Ruotsissa tuntee tuon Oskarin (tosin en tiedä miten hyvin) ja on kuulemma ainakin ihan jalat maassa. Eli ei maine kovin pahasti ole kilahtanut päähän:)
Mäkin olen tuon hukkaamistaidon lisäksi uskomattoman huono etsimään/löytämään yhtään mitään, etsimäni tavara saattaa olla ihan hyvin suoraan silmieni edessä enkä edes tajua sitä. Onneksi on se poikaystävä:) Ja kaikella irtonaisella leikkivä kissakin varmaan auttaa asiaa..
Kiitti, tykkäilen sunkin blogista ja indie-tyylistäsi!
Lähetä kommentti