Three times the charm

Olen ollut ostoksilla, taas.
Mutta tällä kertaa omassa vaatekaapissani. Kuten sanottu, meneillään on pienimuotoinen päivitys/korjausompelu-projekti (eli kunnon mylläys), joka on tuonut eteeni kaapin kaukaisimmista nurkkauksista vaatteita, joita en edes muistanut omistavani. Kaikillahan on noita unohdettuja vaatekappaleita, niitä joita tulee ostettua alerekistä tai joihin tuntee jotain yliluonnollista yhteenkuuluvuutta, mutta jotka ei sitten asetukaan päälle ja arkeen niinkuin pitäisi, ja ne vain unohtuu.






Tämä mekko täyttää lähestulkoon kaikki nuo kriteerit, ja sen lisäksi se on odotellut noin puoli vuotta lyhentämisen jälkistä helmapäärmeen ompelua (helmapäärmeet kuuluu samaan tylsään kotitöiden kategoriaan kuin tiskaus ja kylpyammeen jynssääminen). Onneksi kipeänä ollessani sain sen vihdoin tehtyä, ja mekkokin pääsi lopulta kunnolliseen käyttöön heti kun tehrvehdyin. Sairaana olemisessa on jotain hyötyäkin kun joutuu viettämään aikansa neljän seinän sisällä!

Mekko: H&M
Takki: itse tuunattu
Laukku: 2nd hand




Myöskään keltainen väri ei kuulu aktiiviseen värispektriini, ja spagettiolkaiminen toppi oli muutenkin melko tylsä tapaus. Rusetti-hiussolki toi jotain kaivattua söpöysaspektia siihen, varsinkin kun sen yhdisti rusettihamoseen.

Toppi, hiussolki ja hame: kirppis
Neule: H&M lastenosasto
Kengät: Vagabond





Indiskan epäsymmetrinen tunika on kirpparilöytö suunnilleen vuoden takaa, mutta käyttökerrat on laskettavissa yhden käden sormilla. Ensi-ihastuksen jälkeen se ei ollutkaan niin helposti lähestyttävä, malli on jotenkin liian lötkö ja helmakin kummallinen, se päällä olo tuntui siltä ettei ole oikeasti pukeutunut tai edes päässyt sängystä ylös. Ohuella vyöllä tunikaan sai vähän muotoa ja mustaan minijakkuun yhdistämällä ryhdikkyyttä, ja olokin muuttui ranskalaisen tyylikkääksi (itseasiassa anoppi minua noilla sanoilla kutsui, en minä :p Siis alunperin ainakaan.)

Tunika: Indiska/kirppis
Jakku ja ruusu: H&M
Pilkkusukkikset: GT
Nilkkurit: kirppis

En tiedä huomasitteko, mutta hiuksistani lähti taas muutama sentti pois vähitellen -lähestyn huomaamattomasti kunnon pottatukkaa tai polkkaa. Mutta ehkä siihen voisi jo lopettaa, kokemuksesta tiedän näyttäväni ihan lyhyessä tukassa aivan järkyttävältä. Eikä edes hyvässä mielessä.

Pure morning

Miten on mahdollista, että tämä on jo toinen yö tällä viikolla, kun herään ilman mitään syytä kolmelta enkä saa enää unta?



Viime kerta ei niin haitannut, koska olin sairaslomalla ja aivan sama missä välissä vuorokautta nukun (nukahdin silloin kyllä vasta seuraavana yönä yhdeltä, eli valvoin melkein 24 tuntia), mutta nyt pitäisi jaksaa 8 tuntia töissä ilman kunnon yöunia.







Ainakin auringonnousua on kiva katsella. Ja toivoa asuvansa noissa ihanissa taloissa.

Olen tässä saikkuni aikana koittanut saada jotakin tolkkua vaatekaappiini -ommellut korjattavien pinossa olevia vaatteita, lyhentänyt helmoja, kaventanut lahkeita, etsinyt uusia muotoja. Osalle täytyy myös sanoa hyvästit. Oikeastaan se karsimisprojekti on jatkunut koko kesän, pienillä keskeytyksillä kun ei aina riitä aika/mielenkiinto. Karsimispäätöksiäni olen muuttanut vaihtamalla käytänkö tätä vielä? -kysymyksen kriittisempään pystynkö elämään ilman tätä? -muotoon. Ehkä, jotenkuten.

Huutonettiin meni siis taas muutama vaate, ainakin tällaisia kun ei vaan ikinä tule käytettyä:













Tästä siis huutamaan, että saan lisää tilaa:)
(Vaikka sehän on vain osa luonnon kiertokulkua että kun sitä tilaa tulee, se väkisinkin täyttyy. Mutta toivon mukaan nyt harkiten ja punniten, Kirsikkamaisella ostosfilosofialla, joka vaatii rakkautta. Se saattaa tuntua järjettömältä, ensin haalia kaappi täyteen vaatteita ja sitten hankkiutua niistä eroon vain tehdäkseen saman taas uudestaan. Ehkä se onkin, mutta uusiutuminen on vain kiinni rakenteissani. Jollain tapaahan se nahka pitää luoda.)

Pala rakkautta ja ihan vähän harjoitteluakin (tai ehkä aika paljon)

Nämä tulivat vastaan lauantain shoppailureissula, kun ihan pahaa-aavistamattona astelin sisään Kaunotar&Kulkuri Second Hand-putiikkiin. Kokeilin ihan vain huvikseni että enhän mä nyt noilla osaa kävellä ja ihan väärän kokoiset varmaan, mutta ne mahtuikin enkä edes kompastunut. Pyörin loppuajan liikkeessä ne jalassa ja kävin lopulta lunastamassa itselleni. Hups. En viitsi edes laskea kuinka monet kengät olen viikon aikana ostanut (tai no, kolmet, ei ollut iso laskutoimitus. Ei kuulosta pahalta mutta onhan se nyt vähäsen häiriintynyttä, myöntäkää pois).

Nämä on selvästikin naisen kengät, ei tyttöballeriinat joita yleensä käytän. Ei tosin ehkä keskustan mukulakivikaduille tai pitkille kävelyretkille. Taidan silti käydä ostamassa paketillisen geelityynyjä pehmusteiksi, ihan vain varmuuden vuoksi.

P.S. Pieni valitus loppuun. Meille tipahti maanantaina postiluukusa ilmoitus torstai-aamuisesta vesikatkoksesta jossa kehotettiin varaamaan edellisenä iltana vettä valmiiksi astioihin. Kuka muisti sen koko viikon ja autuaasti unohti sen illalla sekä aamulla? Ei suihkua, ei kahvia, ei edes mitään juotavaa, kun jääkaapissakaan ei ole mitään nestemäistä. Aargh!

This is the noise that keeps me awake

Yhdet bileet, yksi vieraileva bloggaaja, vähän shoppailua ja italialaisruokaa, yksi Viinikylävierailu ja yksi yökyläreissu. That makes a hell of a weekend.





Perjantain asu muodostui uudesta rusettihameesta ja topista, joka oli aseteltu yksiolkaimiseksi. En olekaan tuollaista kokeillut 2000-luvun alun jälkeen! Topissa oli leveät, olkapäät paljaaksi jättävät ja vähän löysät olkaimet, joista toinen oli helppo piilottaa kainaloon hakaneulan avulla, eikä kaula-aukonkaan kanssa tullut ongelmia. Jostain syystä teki mieli vetäistä sohvakuosinen rusettisolki vielä koristeeksi.

Laukku on Lindexistä ja tosi vähän sitä on tullut käytettyä, johtuen ehkä siitä että se on tekonahkaa, eikä edes kovin hienovaraista sellaista, ja materiaalit on viimeaikoina nostaneet päätään prioriteeteissäni.





Lauantaina treffasimme Salkan ja siskoni kanssa kirppiksellä, kun olin ensin tyylikkäästi nukkunut pommiin. Siksi Salka tekikin tämän ihanan mekkolöydön enkä minä, hih. Kuvassa tosin olemme Siperiassa Waynes Coffeen edustalla, Salkan mies oli siinä vaiheessa liittynyt porukkaan ja oli niin kiltti että tunnollisesti räpsi tytöistä kuvia. Kaikissa niistä tosin joku katsoo kieroon (vaikkei siitä kuvaajaa ehkä voikaan syyttää), tämä oli ainoa julkaisukelpoinen.





Kävimme myös Supermukavassa (joka on ihanaihana) ja SisiStockissa, joista jälkimmäinen taitaa olla enemmän omaan hintaluokkaani sopiva. Sisistä löytyi aivan järkyttävän kivoja vaatteita ja liike kajahtelikin meidän riemunkiljaisuista kun rekeistä paljastui täydellisehköjä tapauksia. Miksi ihmeessä en ole käynyt siellä useammin?



Esimerkiksi tämä pikku pitsimekkonen saisi tulla kotiin viettämään loppuelämänsä kanssani..

Kipeästi inspiraatiota

Kiva viikonloppu jätti lopulta käteen 38 asteen kuumeen, ympärikroppaisen kolotuksen ja pienen vainoharhaisuuden sikainfluenssasta (johon ei tosiaankaan ole auttanyt kyseisen taudin omilla sivuilla hengaileminen).

Ja mitä muuta sitä kipeänä tekisikään kolmelta yöllä, kun ei särkemisen takia saa unta, kuin pyörisi netissä, blogeissa, Aasiakastossa ja ennen kaikkea nettikaupoissa etsimässä inspiraatiota (siis ei missään nimessä shoppailemassa!). Lämpimiin täkkeihin kietoutuneena ja Finrexin käden ulottuvilla.

Syksyksi olisi vaate-, kenkä- ja laukkujumalille muutama toive esittää.

Garderoobini esimerkiksi ilahtuisi hauskan mallisista ja suloisista laukuista...




...veistoksellisista ja mielenkiintoisista hameista...





..syksyisistä mokkanilkkureista...






..sekä kunnon maiharipohjalla varustetuista nilkkureista, joko kiila- tai tavallisella mutta muhkealla korolla.



Vaatekaappini ja minä olisimme ilahtuneet myös tästä Topshopin takista, joka oli alennuksessa 20£ ja jota nykyisin toimitettaisiin Suomeenkin, mutta joka oli loppuunmyyty. Ei saa laittaa ihmisten kiusaksi varastosta loppuneita ihanuuksia esille!



Kuvat
1, 2, 3, 8 Topshop
4 Rare Fashion
5, 6, 7 Vagabond

Edit. Painoinpa muuten Blogilistalla hieman väärää nappia, tapanani on yleensä tarkistaa blogin päivitykset siellä heti että Blogilista päivittää reaaliajassa, mutta painoinkin sitten siinä ihan vähän vaan sen alapuolella olevaa linkkiä Ilmoita asiattomasta blogista. Olenkin miettinyt muutamaan kertaan että koskahan se tapahtuu :) Jos blogini siis katoaa Blogilistan syövereistä, niin ei tarvitse ihmetellä miksi.

Kirppisiloa

Kirppistelyasu:
Mekko: 2nd hand
Neule pitsireunalla: H&M / 2nd hand
Perhoskoru: KappAhl
Hapsulaukku: Lindex
Rusettipinni: H&M

Kirppiksellä oli tänään selvästi hyvä päivä, tai sitten minulla, tai molemmilla; jokatapauksessa tänään siellä käyntini päättyi siihen että minä kannoin kivoja juttuja kotiini ja kirppis sai jonkun verran rahaa. Win-win. Ja mikä oudointa, tällä kertaa ne kivat löytyneet jutut ei ollut pilattu korkeilla hinnoilla kuten ihan liian usein. En kaikkea kuitenkaan jaksanut kuvailla, parhaita juttuja vain.




Syksyiset nilkkurit kivan paksuilla puisilla koroilla ja soljilla. Nuo varret on tuossa käännetty ylöspäin mutta ne kai kuuluisi olla taitettuna - kengät vain näyttivät mielestäni hauskemmilta noin. Ja olen kyllä sitä mieltä että ne luonnossa on paljon kivemmat ja jämäkämmät.







Perusballeriinat pehmeää mustaa mokkaa matalalla kiilakorolla. Tällä hetkellä mokka on yksi lemppari-asustemateriaali, ja mustat perusköpöttelykengät on ollut hakusessa kun edelliset osoittautui ei-niin-kestäviksi. Matala kiilakorko tosin on sellainen mille en ole ikinä varsinaisesti hurrannut (jos sitä on niin sitten sitä saa olla kunnolla!), mutta näissä se kyllä menee. Ja kengät on mukavat, sehän perusköpöttelykenkien ykköskriteeri on eikä ilman tätä ominaisuutta näistä olisi tullut pulitettua sitä neljää euroa!



Hiusjuttuja, a´la 10 senttiä kappale. Toki noita voi vaikka rintamukseenkin laittaa, jos asentaa taakse hakaneulan niinkuin minä ajattelin. Musta jättirusetti-solki on niiiin ysäriä ja niiiin söpöä että!




Ihan kuin minulla ei olisi jo kasaa mustia hameita, mutta tämä vain oli niin pieni ja nätti rusetteineen että ne vanhat hameet saivat nyt uuden kaverin. Kirppiksellä en ollut ihan varma oliko tämä toppi vai hame (vyötärön takana on sellaista leveää joustorypytystä kuin tuubitopeissa ja -mekoissa usein on), mutta hameena sitä ajattelin käyttää. Jostain syystä näistä kuvissa se kyllä näyttää aivan hameelta, minne se toppimaisuus katosi?



Ihanaihana Riikka Pulkkisen Raja, jonka olen kaverilta lainaamana jo lukenut, mutta joka oli ihan pakko saada omaksikin, varsinkin kun se tuli kirppiksellä huokeaan hintaan ja hyväkuntoisena vastaan. Luen (hyviä) kirjoja useampaan otteeseen, ja tämä ehdottomasti oli sellainen! Pulkkinen on selvästikin kadonnut sielunsiskoni, joka osaa ilmaista asiat miljoona kertaa paremmin kuin minä.
Toinen kirja on Majgull Axelssonin Huhtikuun noita, joka takakannen perusteella kuulosti mielenkiintoiselta. Kirjoja on kiva ostaa tietämättä niistä tai kirjailijasta mitään, ihan ex-tempore, tutkimalla vähän takakantta ja puntaroimalla kirjoitustyyliä.

Ja lopuksi jotakin ihan muuta, joka ei löytynyt kirppikseltä ja joka edellisen kuvan tavoin on kääntynyt väärinpäin:




"Hei, mikä toi on? Onks mulla muka tollanen käsi?"

I need excitement oh I need it bad

Sekä Nelliinan hattuviritelmät että ihan vain omat mielikuvat hattujen cooliudesta on saaneet mut jatkuvalle ryöstöretkelle poikakaverin hattuvarastolle (jossa ei tosin ole valittavana kuin tämä, H&M:n musta karvareuhka ja Espanjan tuliais-olkihattu - se ei kyllä haittaa, koska tämä yksi riittää vallan mainiosti!).




Ihan kummallista, koska en varsinaisesti ole mikään hattu-ihminen - myssyt ja pipot kyllä kelpaa loistavasti,ihan siitäkin syystä että mulla on päätrauma. Mielestäni pääni vain on kummallisen muotoinen, joten sitä on hyvä peitellä myssyköillä ja baskereilla. Onneksi enää ei tehdä diagnooseja ihmisten rikollisesta tai muuten hatarasta mielenlaadusta pään muotojen perusteella, en varmaan siinä tapauksessa uskaltaisi edes mennä ulos.






Käväistiin testaamassa uusi O'haras-niminen brittipubi Hämeenpuiston kulmassa, ja hyvältä se vaikutti: siellä soi ihanaa brittimusaa ja sai hyviä brittisiidereitä (mikä sinänsä ei liene kovin yllättävää). Ilmankos yleensäkin tykkään britti- ja irkkupubeista :)

Matka sinne olisi kyllä voinut olla helpompi, kun vimmaisen tuulen takia piti roikkua toisella kädellä mekon helmassa etten tekisi niitä Marilynejä, ja toisella piti koittaa pitää hattu päässä. Ei ehkä paras mahdollinen vaateyhdistelmä tuuliselle säälle.



Mutta onneksi Magnersia sai söpön pikkuisessa halfpint-tuopissa (0.28l).




Joy kyseli Nellyltä tilaamastani Ichin mekosta lisäkuvia, tässä yksi, josta ehkä tuota pitsikuviota näkee selkeämmin. Tässä postauksessa on muutama lisää, mutta Nellyltä ei mekkoa enää löytynyt, varmaan on poistunut heidän valikoimastaan. Merkki kuitenkin tuli nyt toistettua jos jostakin muualta löytyisi :)

Sushi Express

Viime viikolla sain päähäni vääntää poikaystävälle syttäri-illalliseksi itse sushia, sen sijaan että olisin vienyt sen jonnekin ulos syömään. Olen tasan kerran ennen itse väännellyt pyöritellyt noita pikku palleroita, ja silloinkin se tapahtui tuon komeamman osapuolen opastuksella ja valvonnassa. Sain kuitenkin apulaisen isästäni, joka juuri aloitellessani soitti ja kyseli voisinko seuraavana päivänä tulla neuvomaan häntä sushin tekemisessä (ihan kuin olisin jotenkin asiantuntija), hän kun halusi tehdä niitä naisystävänsä kanssa tämän tyttärelle+miehelle. Hassu yhteensattuma!






Sushin tekeminen oli oikeastaan älyttömän paljon helpompaa kuin muistin, jotenkin ajatus siitä tuntui kamalan monimutkaiselta ja taitoa vaativalta tekniikkalajilta. Yllätyin suorastaan kuinka vähän sotkua ja vaivaa se loppujen lopuksi aiheutti!

Näiden sivustojen ohjeiden avulla selvisin kunnialla operaatiosta, ja vaikka sushieni ulkonäkö ei ehkä päätä huimaa (eikä ne välttämättä aivan perinteisiä japanilaisia makuyhdistelmiä sisällä), niin hyvältä ne ainakin maistui :) Noissa omissani on lohen ja jättikatkarapujen (rakastan niitä!) lisäksi kesäkurpitsaa, paprikaa ja purjoa, ja juomana kivennäisvettä + valkkaria. Vaikka kuulemma ainoat oikeat juomat sushin kera nautittaviksi olisi sake ja vihreä tee - no, ei se niin justiinsa ole. Ja inhoan vihreää teetä.

Erikoisylpeä olen siitä etten käyttänyt suomalaisten (ainakin noiden ohjeiden mukaan) helposti suosimaa kylmäsavu- tai graavilohta, vaan "kypsytin" oman tuoreen loheni limetti-riisietikka-inkivääri-marinadissa. Minä, jolle oli ihan shokki vielä muutama vuosi sitten ettei sitä graavia tosiaan paisteta/keitetä/tms.kypsennetä missään ja että sitäkin voi tehdä ihan itse! Huh.

Huumaavia öitä

Tämä maanantai ei tunnu ollenkaan hyvältä. Harmaata tihkua, huonosti nukuttu yö takana. Tekee mieli mennä takaisin peittojen alle (tai tekisi ellei olisi jo valmiiksi tuskastuttavan hiostava ilma asunnossa), etsiä hyvä kirja ja syödä suklaata aamupalaksi. Kahvia ja suklaata.

Valvoin eilen johonkin kolmeen asti kirjaa lukien ja poikaystävän unissapuhelulle yksin naureskellen, sekä hikisenä tässä hiostavassa pätsissä kiereskellen. Edes parvekkeen ovea ei voi öisin (tai muulloinkaan) pitää auki vilvoittavan ilman toivossa, koska kissa saattaa hypätä sieltä tutkimaan muita parvekkeita, ikkunalautoja ja tipahtaa alas neljännestä kerroksesta (näin on käynyt kerran enkä toiste ota sitä riskiä). Havahduin kahden aikaan muutamaan ilotulitteilta kuulostaviin paukahdukseen, ja öisen pienimuotoisen vainoharhaisuuden sekä juuri lukemani dekkarin lietsomana olin aivan vakuuttunut niiden olevan laukauksia - ei kai kukaan tähän aikaan ilotulitteita lauo? Aamulla oli sitten ihan pakko katsoa Iltasanomien sivuilta että oliko täällä ammuskeltu, ihan varmana siitä että mielikuvitukseni laukkaili liikaa, ja törmäsinkin tällaiseen uutiseen. Mutta tuo tapahtui Pispalassa ja minä asun keskustassa, tai keskustan ja Tammelan rajalla, Kyttälässä jos tarkkoja ollaan. Ei kai laukaus voi useamman kilometrin päähän kuulua? Aikakin täsmäisi, jostain syystä vilkaisin nimittäin juuri silloin digiboksin kelloa. Toki en ole ihan varma siitä tarkoittaako sunnuntaiyö viime yötä vai lauantain ja sunnuntain välistä yötä jolloin se aika ei täsmää sitten ollenkaan -jos jälkimmäistä niin sitten olen vain pelkästään vainoharhainen, enkä hatarasti oikeassa ja vainoharhainen.

Olen tällä hetkellä kohtuullisen addiktoitunut Liza Markludin dekkareihin, olen vuorokauden aikana lukenut niitä jo kaksi. Dekkarit on mulle sopivaa hömppää, korvaa perinteisen naistenkirjallisuushömpän, johon en jaksa yleensä kauheasti keskittyä (Bridget Jones oli kyllä ihan hauska, kirjana siis, ei leffana, mutta esimerkiksi Sex and the City-kirja oli aivan mielipuolinen). Ja Marklundin kirjoissa seuraa aina jonkinlainen naisnäkökulma asioihin, usein ne käsittelevät naisiin kohdistuvia rikoksia ja kirjailijan feminismitaustakin paistaa läpi. Olen myös varsin ihastunut siihen ettei näiden kirjojen päähenkilöä edes yritetä kuvata mitenkään täydellisenä ja yksipuolisena hahmona, vaan hän on oikeastaan aika rasittava, epävarma ja luulee aina olevansa oikeassa (ristiriita, jonka tunnistan itsessänikin).

Niin, ja tämän postauksen pointti? - ei oikeastaan mikään, pelkkää maantaista ajatuksenvirtaa ja nonsenseä :) Se on joskus ihan kivaa.

Nellymekkoja

Mun piti aamulla kasata pikainen postaus ennen töihin menoa (vartti ennen työvuoron alkua, siis varsin ruhtinaallisesti aikaa), mutta kone otti ja kaatui! nyt se käynnistyi taas ihan normaaliksi, mutta en ehtinyt sitten aamulla sitä sen enempää tutkailla ja olin sydän sykkyrällään töissä että miten mun rakkaan läppiksen käy. Eikä meidän tietokonenerokaan ole kotona.

Nytkin on vähäsen kiire, tulin töistä käymään äkkiä kotona ja sitten suuntaan Sorsapuistoon pikkuiseen blogimiittiin kurkkaamaan jos siellä enää on tyttöjä paikalla. Kivaa kun Tampereella on ollut bloggari-aktiviteettejä!




Asu 1:

Mekko: Nelly.com
Lörppäneule (ihanan ohut ja pehmeä, mainostinko jo!): GT
Vyö: Anopin vanha
Kengät: Vagabond



Tämä minulla oli muutama päivä sitten päällä. Olo oli jotenkin liian tyttömäinen tässä kokonaisuudessa, joten yhdistin siihen vielä miehen huopahatun tuomaan pientä maskuliinisempaa särmää. Meinasin tänään kirppiksellä ostaa ihan saman H&M:n hatun itsellenikin, mutta tulin tulokseen että yksi kotona riittää. Nyt kaduttaa! eikä hintakaan ollut paha, 1e. Kuitenkin seuraavan kerran kun mieshatuttaa, mies omii tämän itselleen (voiko sanoa että se omii jotain, jos se on jo sen omaisuutta?).









Asu 2 (eiliseltä):
Mekko: Ichi/Nelly.com
Laukku: UFF
Kengät: Zara/kirppis
Arskat: H&M

Nyt juoksen, ihana kesä!

Red dress and black skirt

Viikonlopun asuja ei vielä tullut esiteltyä, ja koska tykkäsin molemmista, täytyy tuo vääryys korjata.



Perjantaina festeilin töiden jälkeen punaisessa, viime vuoden keväänä ennakkotehtäväksi tekemässäni mekossa. Muuten mekko on kiva, mutta nähtävästi se antaa pienoisen raskausefektin :)




Mekon selkäosassa on kolmionmallinen vilauttelureikä, jonka törkeästi kopioin eräästä Vilan mekosta. Hihat siis koostuu tuollaisista kolmionmallisista osasista, joissa on pari muotolaskosta istuvuutta antamassa.

Laukku on löytynyt muutama vuosi sitten UFFilta ja koru Porvoosta. Rakastan kameekoruja, niitä saisi löytyä jostain lisääkin!

Blogin arkistojen kätköistä sain kaivettua kuvan mekostani sen valmistumishetkelläkin. Silloin siinä oli vielä pallohtava helma, mutta kyllästyksissäni purin sen jossain vaiheessa. Se onkin sitten jäänyt siihen vaiheeseen jumittamaan, en ole vieläkään saanut aikaiseksi ommella päärmettä sinne helmaa, mikä taas on vähentänyt mekon käyttökertoja roimasti, eihän nyt keskeneräisiä vaatteita käytetä. Eli näytin aika rönssyiseltä perjantaina hapsottavine helmoineni :) Silloin vain oli akuutti punainen mekko-olo.


Kevät 2008.

Polttarijuhlintaa lauantaina harjoitin lähes täysmustissa, onneksi polttareihin ei kuitenkaan ole samanlaisia pukukoodeja kuin häihin. Tietääkseni :)





Hame: vintage
Toppi: GT / kirppis
Neulebolero: H&M
Vyö: Lindex

Muistin tuon hameen olemassaolon Jennin blogia lueskellessani, tämä asu tarvittiin muistutukseksi. Jenni yhdisti hameensa ihanan rennosti ja raikkaasti, itse taas luotin synkkään kokomekkomaisuuteen.

Tuo hame on kyllä kamalan kiva, se oli joskus lempparini, mutta kevyen materiaalinsa ja kellomallinsa takia se on tykästynyt pienelläkin tuulella vilauttelemaan kantajansa peräosastoa. Onneksi on paksut legginsit ja shortsit keksitty. Mutta täytyy myöntää, välillä olen kyllä harkinnut laittavani niitä pöytäliinojen reunoihin ripustettavia painoja hameenhelmoihin.



Tämän siitä saa kun yrittää kerrankin katsoa kameraan, näyttää tekodramaattiselta ja lievästi pakkomielteiseltä. Who, me?

Tällaista on ehkä olla nuori

Viime päiviin on mahtunut kaikenlaista, kuten...








..Tammerfestejä, joihin sain perjantaille ja lauantaille passin, mutta jota en kertaakaan päässyt käyttämään. Ainoa keikka jolla kävin ja jolle olisin ihan mielelläni passin ottanutkin, sattui olemaan torstaina, joten vähän mönkään meni ajoitus. Ainakin sain tällaisesta harvinaisesta vip-kohtelusta kuvan, jos ei muuta.



Mekko ja koru: H&M

..keikkailua Pakkahuoneella sen PMMP:n tahtiin ja sen jälkeen tanssahtelua Klubin lattialla..







Hame: Topshop/kirppis
Laukku: äidin vanha
Muusta ei tietoa, tai ei näy kuvassa.

..auringonpaisteessa Noste-lavalla hengailua..





...ja polttareita, joihin kuului showtanssitunteja, piknikiä, keikkailua ja morsiussaunomista.





On muuten äärimmäisen virkistävää tälläkin iällä (jossakin sivistyksen ja tiheämmän asutuksen ulkopuolella) juosta alasti saunasta hyppimään kesäsateeseen. Suosittelen. Suosittelen muutenkin mökkejä ja puusaunoja, joissa ei ole juoksevaa vettä eikä sähkövaloja. Tunnelmaa.

Tähän päivään taas kuuluu antibioottikuuri ja pyykinpesua. Ehkä vähän vaatekatastrofin (=vaatekaapin) siivoamista ja iltatöitä. Arkea.
Tahdon auringonpaistetta ja huolettomia kesäpäiviä laiturilla, juuri leikatun nurmikon tuoksua, polttavaa hiekkaa! Siis kesälomaa.

Cutting off

Tein jotain jännää. Jo jonkin aikaa ovat pitkät hiukset tuntuneet kuumottavilta, raskailta, sotkuisilta ja epäkäytännöllisiltä. Eilen yhden aikaan yöllä, sen sijaan että olisin mennyt nukkumaan, tartuinkin saksiin, pistin hiukset ponnarille ja napsaisin. Viuh. Sinne meni.

Toki leikkasin tukkaa vähän siistimminkin tuon jälkeen, tunti siinä suunnilleen meni (ja voin kertoa että oman hiuspehkon trimmaaminen takaa on kahdenkin peilin avustuksella melko haasteellinen tehtävä). Ennen koko operaatiota piti tosin soittaa miehelle, joka on tällä hetkellä vanhemmillaan käymässä Pohjanmaallaa ja kysyä että katseleeko se mua vielä lyhyillä hiuksillakin (jos vastaus olisi ollut jotain muuta kuin odotin ja mitä sieltä tulikin, eli kyllä, olisi parisuhde päätynyt pienen harkinnan alle :))






Hihii, minulla ei ole ollut näin lyhyitä hiuksia sitten 90-luvun ja yläasteen. Ihana tunne muutenkin, jotenkin raikas ja kevyt, kun ei olekaan omaa pitkää hiirenhäntää tai pidennyksiä. Pidennykset minulla ehti ollakin 1.5 vuotta (toki laitettiin useamman kerran uudestaan), joten olikin jo aikakin tehdä jotain! Ja hyvä puoli tässä on tietty myös se, että ainahan hiukset kasvaa takaisin, ja jos ei, ne jatkot on helppo lätkäistä päähän. Jos alkaakin kaduttaa.

Koko ajan tekee mieli hipelöidä niskaa kun siellä ei olekaan enää paljoa mitään. Kaikki tavalliset kampauksetkin, kuten ponnari ja ranskanletti tuntuvat uusilta ja eksoottisilta. Ja herranjumala hiukset näyttää paksuilta, kun niistä lähtee 15 senttiä pituutta roskiin! Myös tupeeraus saa ihan uudet ulottuvuudet tämän kanssa.

En tosin oikein tiedä vielä miten tätä kuuluisi laittaa, siksi täytyykin nyt alkuun kokeilla eri juttuja. Pitäisiköhän hankkia suoristusrautakin, varmaan.






Tässä vielä eräs päivänasu eiliseltä kun oli vielä hiuksetkin. Enää ei saa nutturaa, pikkuisen ponnarin kyllä.

Tuo neuletakki on eräs ihanimmista mahdollisista asioista, superpehmeä ja ohut sekä muuntelukykyinen. Sen helmat voi vaikka kääriä päälleen jos tekee mieli käpertyä jonnekin. Ostin sen Helsingissä Ginasta kun olin unohtanut takkini kaverin luo ja tuli kylmä. Ei se ihan täysin heräteostokseksi tuomittava kuitenkaan ollut, olen useamman kuukauden etsinyt mustaa, pitkää ja valuvaa neuletakkia.

Olen ihan ekstaattisessa tilassa uusien hiusteni kanssa, ja sen lisäksi ilostuttaa huominen PMMP:n Tammerfestin keikka, poikakaverin järkkäilemä Noste-lava ja lauantaiset kaverin polttarit (joka ei toivottavasti lue blogiani, ainakaan ei ikinä ole tullut puheeksi). Hih, en ole ikinä ollut polttareissa! Häissäkään en ole kovin usein ollut, kerran aikuisena ja joskus ihan pienenä perhetuttujen häissä, josta ainoaksi mielikuvaksi on jäänyt se että oli kauhean kivaa änkeä morsiamen jättimäisen hameen alle kaikenaikaa. Siksi onkin kivaa että tälle kesälle on tiedossa kahdet kaverihäät! Ja ei hätää, lupaan olla toistamatta tuota episodia enää.

Cheers of Helsinki

Meidän miniloma Helsinkiin viime tiistaista perjantaihin sujui vallan mainiosti (lukuunottamatta viimeistä iltaa, erästä väkivaltaista sekopäätä ja poliisien soittamista paikalle). Aina kun pääkaupunkiseudulla päin on tullut käytyä, sitä yleensä on notkunut kavereiden/sukulaisten nurkissa, käynyt ehkä syömässä tai lasillisella jossain, aika usein jopa tsekkailemassa uusimmat näyttelyt. Tällä kertaa vain käveltiin kaupungilla, ihailtiin upeita taloja ja pysähdyttiin söpöjen pikkuputiikkien ja kahviloiden kohdalla. Kunnon turistireissu silloin tällöin tekee hyvää.



Päivänasu nro 1:
Mekko: Gina Tricot, tästä näkee paremmin
Jättihuivi pitsillä: Gina Tricot
Sandaalit: Nelly.com
Aurinkolasit: H&M Divided
Laukku: kirppis/H&M






Ihan ensimmäinen yö tosin oltiin Espoossa miehen kummitytön perheen luona mahtavassa helteessä. En ole koskaan ollut erityisen lapsirakas, mutta nuo kolme alle kuusivuotiasta on kyllä sydämensulattavia tapauksia. Ehkä se johtuu siitäkin että heidän kasvuaan on saanut katsella kahden nuorimman syntymästä asti, ja sitä kautta he eivät ole vain joitakin lapsia, vaan tuttuja, ihan oikeita persoonia. Ja törkeän suloisia sellaisia. Nyt alkaa ehkä ymmärtää miksi kaikkien mielestä se oma lapsi on ihan yliluonnollisen upea ja poikkeuksellinen tapaus, ei sellainen kuin muut lapset. Se johtuu vain siitä että sen lapsen tuntee parhaiten.



Kummilahjaksi tytölle vietiin kukkamekko (miehen valitsema!).






Päivänasu nro 2:
Body & farkkuhame: GT
Rusettipinni: H&M



Illaksi päälle tuli vielä Ginan söpöt pilkkusukkahousut, jotka tuo sopivasti synkkyyttä purkkasävyisen hameen vastapainoksi.




Keskiviikkona ohjelmassa oli keikkailua On the Rocksissa ja sitä ennen treffailua yhtä suosikkiblogeistani kirjoittavan Salkan kanssa. Istuskeltiin puistossa ja kierreltiin ikkushoppailemassa, Salka myös vinkkaili kivoja vintage- ja secondhand-paikkoja joissa kannattaisi seuraavana päivänä käydä, mutta tietenkin ehdin seuraavaan päivään mennessä unohtaa niistä suurimman osan.

Olen kyllä myöskin ihan positiivisesti yllättynyt siitä että tällaisen höpsön nettiharrastuksen kautta voi tutustua ihmisiin ihan livenäkin. Tällaiset erittäin pienimuotoiset miittailut myöskin toimii ehkäpä paremmin kuin 30 ihmisen kokoontumiset (vaikka hauskaa sekin oli), kun pystyy paremmin juttelemaan ja tutustumaan.


Lokkeja tulvi jokapaikassa ihan sietämättömyyksiin saakka, mutta tämä sentään osasi käyttäytyä ja tyytyä vain tarkkailemaan. Tai ehkä se oli vakooja niitä muita varten, tiedotti niitä meidän viinirypäleistä.





Alunperin minun ja poikaystävän piti raahautua bändin kitaristi/kosketinsoittajalle Malmiin yöksi, mutta koska bändin kuvaaja tarjosikin meille majapaikkaa Töölöstä, löysimme itsemme lopulta sieltä. Ei tarvinnut ehtiä busseihin miljoonan kapsäkkimme kanssa, ja ilta venyikin niin että kävelymatkalla "kotiin" saatiin ihailla auringonnousua. Kesäöissä parasta on valoisuus.


Majapaikassa oli maailman suloisin ja erittäin ADHD pörrökasa Sereni. Tahtoo kanssa tuollaisen lammasta muistuttavan söpöliinin.






Päivänasu nro 3:
Laukku: Äidin vanha 60-70-luvulta
Mekko: kirppis, alkuperä tuntematon
Vyö: Lindex


Play it again Sam oli odotetusti täynnä kaikkea ihan liian ihanaa (ja liian kallista tälle budjetille). Ja Kruununhaka itsessäänkin oli ihana, kysyttiin sielläpäin tarkempia ohjeita tuohon liikkeeseen joltakin vastaantulevalta mieheltä, joka sattui asumaan samalla kadulla kuin PIAS ja joka sitten piti meille pienimuotoisen esitelmän Kruununhaan historiasta. Kyllä, turisteja ollaan.





Se meidän viimeinen ilta Helsingissä kaveripariskunnan kanssa tosiaan päättyi vähän ikävästi, mutta onneksi pahemmitta vammoitta selvittiin. Enempää tuosta ei viitsi sanoa kun siitä tulee poliisitutkinta ja en tiedä kuinka salaista semmoinen on, tuskin kovin :) Ainakin helsinkiläisille huojennukseksi että poliisit vei tuon hullun mukanaan ja toivon mukaan jonkinlainen tuomio tulee, kuulemma oli vanha tuttu. Täytyy vain sanoa että onneksi tyypillä ei ollut puukkoa tai vastaavaa mukana, muuten olisi voinut käydä huonosti.

Toisaalta on myös kamala huomata millainen oma reaktio tuollaisessa mahdollisessa vaaratilanteessa on, siinä vaiheessa kun luulin poikaystävälle käyvän huonosti, aloin vain itkeä. Se kyllä hävettää ja pelottaa ettei itse pystynyt tekemään mitään. Poikäystävä taas on sellainen että jaksaa uskoa ihmisten hyvyyteen ja siihen että puhumalla ja rauhoittelemalla asioista selviää, minkä takia hänelle meinasikin käydä huonosti. Ja jos keskustelu menee tähän tyyliin niin mitä voi toisen puolen ymmärryksestä päätellä: "Jos nyt rauhotut niin annetaan olla eikä kutsuta poliisia paikalle tällä kertaa.." "Sano vielä kerran poliisi niin mä tapan sut!" Hmm.

No, onneksi kuitenkin selvittiin pääosin säikähdyksellä :) En vain tajua missä noita piripäitä sikiää.

Tyttöilyä

Viime viikko oli sellaista vilinää ja vilskettä, etten vieläkään jaksa kunnolla postailla. Aivot on kesälomalla. Olo on muutenkin kesälomalla, ei vaan pysty istumaan koneen ääressä pitkiä aikoja. Ajan kuluksi käy kumminkin Rhialta pölläisty tyttöily-kysely päivänasu-kuvilla höystettynä. Vaikka olisihan minulla Rhialta vielä ihan oikea haastekin tekemättä, mutta kyllä sen ehtii :)

Vaikka toisaalta tällainen sterotyypittely pistää silmään ja ärsyttämään, kun perusoletuksena on että 1. tytöt on turhamaisia ja että 2. se on negatiivinen piirre kun siitä pitäisi normaalisti olla huono omatunto. Nojoo...menköön silti. Mutta yritän edelleen opetella ottamaan tyttömäiset piirteeni positiivisina juttuina.

"Tämä kysely on tarkoitettu tytöille. Nyt saamme hyvällä omallatunnolla tuoda esille kaikki turhamaisimmat piirteemme ja jakaa vielä ne keskenämme."

1. Kuinka kauan tarvitset aamulla aikaa laittautumiseen?
Se riippuu ihan päivästä ja mihin on menossa, mutta yleensä alle kymmenisen minuuttia arkisin, spesiaalijutuissa tai ihan vain kun huvittaa, reilustikin enemmän. Meikkaaminen on välillä kamalan kivaa.



2. Tyttömäisin tapasi?

Hmm, varmaankin tämä pienimuotoinen vaate-obsessio. Ja nolo addiktio Huippumalli-ohjelmiin.

3. Lempihajuvesi?
En käytä hajuvesiä. Mutta tykkään kaverin luona aina haistella sen Chanelin Chancea, se jaksaa pitkänkin ajan päästä viehättää. Mulla on aika huono hajuaisti joten en jaksa panostaa ja toisaalta monesti hajuvedet alkaa vähän ajan päästä tehdä huonovointiseksi. Paitsi tuo Chance :)

4. Monetko kengät omistat?
Alle kahdetkymmenet (luulin että niitä olisi paljon vähemmän!)

5. Käytkö kirpputoreilla?
Jep, rakastan kirppiksiä vaikkei sieltä ostaisi mitään, se tunnelma ja vanhat tavarat on ihania.




6. Ajatko isin ostamalla autolla?
En aja ollenkaan, ja vaikka ajaisinkin niin tuskin isi ostaisi mulle autoa, snif. Olen kyllä joskus ajanut isin autolla, ja kerran jopa peräkärryn kanssa Lahteen! siinä olikin sitten lyhyeksi jääneen autoilu-urani huipentuma.

7. Nauhoitatko Salatut Elämät?
En, seurasin sitä kyllä joskus silloin kun se alkoi viime vuosikymmenellä. Joskus katsellaan viikonloppuisin uusintoja camp-hengessä, onhan se aika hauska!

8. Päivittäiset kauneusrutiinisi?
Ne ihan perusjutut, mitkä varmaan kaikilla.

9. Kuinka usein ostat uusia vaatteita?
Oikeastaan liian usein, olen yrittänyt rajoittaa että korkeintaan pari kertaa kuussa. Mutta ei onnistu, damn you kirppikset ja alennukset!

10. Hesari, Seiska vai Cosmopolitan?
En kyllä lue mitään noista, Nyt-liitteitä joskus koulussa. Cosmoa tilasin joskus kaaauan sitten, mutta se koko lehti on samaa joka kerta, eikä Seiskaakaan kyllä usein käsistä löydy, joskus silloin kun odottelee pizzaa tai kiinalaista mukaan.



11. Onko seinälläsi yhtään miespuolisen henkilön kuvaa?
Avomiehen bändi kokonaisuudessaan, ja hyllyiltä löytyy avomies, sen veli ja isä ja oma isukki. Eli yhteensä 8. Niin ja jääkaapin ovessa on joku random-ukko Tunisiasta jonka kanssa poikkis kävi vetämässä keikkaa uudenvuoden bileissä.

12. Millainen on vaatekaappisi?
Katastrofi. Sotkuinen. Yleensä lattialla.

13. Entä karkkihyllysi?
Mustat karkit on suosikkejani, syön tosi harvoin mitään hedelmäjuttuja. Mitä väkevämpi sen parempi.

14. Panostatko sisustukseen?
No riippuu mihin vertaa. Mutta siis tykkään kyllä sisustaa, sanotaan näin :)

15. Oletko porukassa yksi pojista vai kikattava huomionhakuinen tyttö?
Varmaan molempia, nauruni on tosin aika epätyttömäinen.




16. Alusvaatemakusi?
Kohtuullisen ankea, perusmustia ja valkoisia ilman mitään hepeneitä. Ja noloja omppu-, pallo-, rusetti- ynnämuulapsellinen-printtisiä pikkuhousuja. Not very hot.

17. Onko mätsäys tärkeää?
Jonkun verran, kai, mutten tykkää supermätsätyistä jutuista. Olen kyllä itse aika huono yhdistelemään.

18. Lukeeko Facebook -tiedoissasi harrastuksena shoppailu?
Ei siellä lue mitään harrastuksia.


Nämä kyllä olisi ihan kiva harrastuskohde, että ei sillä.

19. Entä lempiohjelmana Sinkkuelämää?
Ei lue niitäkään, mutta Sinkkuelämää on kyllä ihan hyvä (tosin vihaan Carrieta jostain syystä, ne muut on paljon mielenkiintoisempia). Tykkään katsoa niitä vanhoja jaksoja, joita nyt tulee muistaakseni TV viideltä iltaisin, jotenkin sarja vaikuttaa siinä vielä ihan erilaiselta!

20. Millainen on ystäväpiirisi?
Hajautunut, kaikki ei ole kavereita keskenään joten ei ole sellaista selkeää yhtä jengiä. Ystävät on kaikki kuitenkin ihania! Yleensä :)


21. Vietättekö tyttöjen iltoja?
Juu, tiettyjen tyyppien kanssa.

22. Mikä biisi soi tällä hetkellä?
Ei mikään.


Ihanalta Salkalta saadut söpöt kengät.

23. Otatko aurinkoa, käytkö solariumissa, tyydytkö itseruskettaviin vai menetkö valkoisena kesät talvet?
Aika valkoisia tässä ollaan, on mulla kyllä sellainen Doven kevyesti päivittävä voidekin, mutten ole nyt käyttänyt. Rusketun kyllä ihan pikkuisen pakostikin kesän aikana, ja välillä on kivaa loikoilla rannalla, mutta koitan välttää itseni kärtsäämistä, palamista ja ihosyöpää suojaamalla ihoa huiveilla ja vaatteilla. Tykkään kyllä siitä että aurinko teettää pisamia naamaani!

24. Penkkiurheilu on asia mitä et yksinkertaisesti pysty käsittämään?
No jaa, katselin mä joskus pienenä innokkaasti jääkiekkoa. Ja pakosta olen joutunut tutustumaan jalkapallon ihmeelliseen maailmaan (onneksi MM-kisat on vain kerran neljässä vuodessa!) Olen kyllä aika huono tyttöystävä kun en ole vielä kertaakaan käynyt katsomassa poikaystävän joukkueen pelejä...

25. Unelmasi olisi työskennellä vaate- tai kenkäkaupassa, sisustussuunnittelijana, muotisuunnittelijana, lentoemäntänä tai pr-hommissa?
No muotisuunnittelu olisi noista lähimpänä, mutta enemmänkin oman yrityksen pyörittelemisen ja ompelun merkeissä.




26. Hiustuote, jota ilman et pystyisi elämään?
Hoitoaine, hiukset on hirveä huonokuntoinen hamppukasa ilman sitä. En oikeastaan käytä mitään tiettyjä merkkejä.

27. Käytätkö samoja vaatteita arkena ja viihteelle lähtiessä?
Kyllä oikeastaan, mutta se tarkoittaa lähinnä sitä että ylipukeudun arkena :)

28. Tykkäätkö timanttikorvaisista näteistä pojista, epäsiisteistä rokkareista vai maailmaa mielenosoituksilla parantavista hipeistä?
Epäsiisteistä rokkareista :P Ja ihan vähän hippiyttäkin saa olla.

29. Kuinka paljon omistat vaatteita?
Liikaa vaatekaapin kokoon nähden, ja liikaa sellaisia joita en käytä. Haluaisin selkeämmän ja yhtenäisemmän vaateosaston.

30. Käytkö manikyyrissä/pedikyyrissä?
En, enkä käytä kynsilakkoja. Pureskelen myös sekä kynsiäni että kynsinauhojani, joten sormenpääni on kohtuullisen järkyttävän näköiset. Luulen että jos joskus menisin manikyyriin, se tekijä pyörtyisi nähdessään kynteni.

31. Käytätkö koruja?
Kyllä, mutta vähemmän kuin ennen, jolloin käytin niitä siis älyttömästi. Suosin aika lailla rihkamaa :)

32. Onko suklaa apu ongelmaan kuin ongelmaan?
Ei, mutta on se hyvää! ongelmaa voi ihan yhtä hyvin pohtia suklaa suussakin.

33. Jutteletko parhaalle ystävällesi päivittäin?
Ei mulla ole varsinaista parasta ystävää, vaan eri tavoilla läheisiä ystäviä joita en osaa laittaa mihinkään arvojärjestykseen.


34. Teetkö heräteostoksia?
Suurimman osan ajasta, erittäin harvoin ostan mitään suunnitelmalliseti.

35. Oletko koskaan ollut seksikutsuilla?
En, ei ole edes kutsuttu! tosin en tiedä menisinkö silloinkaan, eiköhän kaupoista saa kaiken mitä tarvitsee enkä muutenkaan ole seksikauppojen kantis:)




Päivän asu:
Röyhelötoppi: kirppis/H&M
sydänkoru: Glitter
kenkulit: saatu :)
farkkulegginsit: GT